Vuosi hupenee käsissäni,

ei kai sillä ole merkitystä.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Eilinen jää historiaan muistamattomana,

opimmeko me yhtään mitään tänäkään vuonna?

 

Samat virheet,

samat typerät ajatukset,

luuletko todellakin voivasi pitää lupauksesi?

 

Vuosi on vain numeroita,

opettelemista kirjoittamaan uudet luvut päivämäärän kohdalle.

 

Aika kuluu nopeasti,

tajuan olevani vanhempi.

 

Tajuan voivani kuolla huomenna,

tajuan, etten ehkä näe seuraavaa vuotta.

 

Samaan aikaan tajuan selvinneeni tästä vuodesta,

tajuan olevani edelleen elossa.

 

Kyyneliä ja naurua,

piilotettuja tunteita.

 

Tunteettomuus tahrii edellisen vuoden vereen,

surullisuus kahlitsee sen rautaisiin kahleisiin,

ja yhdessä ne katsovat sen huutavan ja itkevän.

 

Edellistä vuotta ei voi kelata alkuun,

et voi elää sitä uudestaan,

et voi palata korjaamaan virheitäsi.

 

Opettele katsomaan huomiseen,

uskomaan parempaan.

 

Turhauttava vuosi on tulossa,

samanlainen mutta kuitenkin erilainen kuin edellisensä.

 

Jollekin seuraava vuosi jää viimeiseksi

toiselle se on vasta ensimmäinen.

 

Laske kymmeneen ennen kuin vuosi vaihtuu,

kohtaa vuoden viimeiset hetket.

 

Tai älä sittenkään,

kaikki on kuitenkin turhaa.